keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Keskaripennut merkattu... :D

Tänään käytiin keskariseitsikon kanssa eläinlääkärissä sirutuksessa ja tarkastuksessa. Kaikki pennut käyttäytyivät todella hienosti. Ell oli ihmeissään pentueen tasaisuudesta ja siitä että kaikilla oli kivekset jo laskeutuneet ja purennat oikein. Mitään huomautettavaa ei lääkärillä ollut.

Viralliset nimetkin annettiin pennuille. Tämmöiset niistä nyt sitten tuli:

Caramelon More Than Words, 'Uuno'
Caramelon Because I Can, 'Alpo'
Caramelon All At Once, 'Fievel'
Caramelon Look At Me, 'Alma'
Caramelon Been There Done That, 'Speedy'
Caramelon Told You So, 'Robin'
Caramelon Talking To Me, 'Roger'

Vielä on muutama vapaana. Ehtii siis saada vielä omansa Suomen ensimmäisestä keskarisilukkipentueesta.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Caramelon kennelissä tapahtuu

Kauan aikaa on viimeisestä päivityksestä. Paljon on tapahtunut ja uusia tulokkaita on tullut perheeseen. Historiaakin on päästy tekemään kun Suomen ensimmäinen sileäkarvainen keskikokoinen podengo pentue näki päivänvalon 17.10.2010. Kertulle ja Jarkolle syntyi 7 jälkeläistä, 6 urosta ja 1 narttu.


Pentueen vanhemmat ovat molemmat kunnostautuneet sekä käytössä, että näytössä, joten lapsilla on hyvä lähtökohdat niin juoksu- kuin näyttelyuralle. Mielenkiinnolla odotetaan mitä tulevan pitää. Pentuja on vielä vapaana, niille toivotaan aktiivisia koteja.

Kummatkin vanhemmat terveystutkittuja. Jarkolla terveet silmät ja polvet 0/0, Kertulla terveet silmät, polvet 0/0, lonkat A/A ja kyynärät 0/0.



Kaikenkaikkiaan vuosi 2010 on ollut vaiherikasta aikaa kennelille. Keväällä syntyi kennelin toinen pentue (Oliver x Hera) pieniä karkeita, 2 likkaa. 'Mandi' (Caramelon All About Me) ja 'Laku' (Caramelon Here I Am Dixon) ovat molemmat hienoja likkoja ja jo aloitelleet näyttelyuraansa. :D Mandi meni sijoitusperheeseen Hyvinkäälle ja Laku Kennel Dixoniin Veikkolaan.











Laku ja Mandi


Kesällä päästiin hakemaan uusi jalostusnarttu USA:sta asti ja samalla viettämään 10 päivän lomaa Floridassa. Falcao's Zarina 'Tara' tuli reissulta Suomeen ja jäi asumaan kenneliin. Tara on käynyt muutamassa pentunäyttelyssä ja aloittaa kunnolla näyttelytoiminnan ensi vuonna. Tara on todella nopea juoksija ja varmasti tämä neiti nähdään myös juoksukisoissa tulevaisuudessa.

Tara ja Suski


Pari viikkoa USA:n reissun jälkeen Suski käväisi Norjassa hakemassa Carloksen (Sandeisan Caramelo) pojan Pedron (Gerseme's Caramelon Carlito) meille kotiin. Pieni mies on vastannut odotuksia ja käynytkin ahkerasti pentunäyttelyissä hyvällä menestyksellä. Podengojen päänäyttelyssä Pedro oli VSP-pentu ja kaikissa muissa pentunäyttelyissä se on ollut ROP.

Pedro


Päänäyttelyissä tuli myös menestystä. Pedro oli VSP-pentu, Mandi pienten narttujen 1. + KP, Oliver PU3, Harry NUO ERI-2 ja vara-SERT, Falcao's Zarina PEK-3. Keskareista Maria oli ROP ja Jarkko VSP. Tuomarina oli Ricardo Leite Portugalista.


Kävimme myös jo perinteeksi muodostuneella lomareissulla Hailuodon maastokisoissa, joissa meillä oli juoksemassa pienistä Harry, Terho ja Caramelon ensimmäisestä pentueesta Siiri (Caramelon Best In Show) sekä keskareista Jarco ja Maria.
Siiri ja Harry olivat toisissa juoksukisoissaan ja Terho ensikertalainen. Siiri pinkoi hienosi voittoon ja sai SERTK:n lisäksi ylituomareitten tunnustuspalkinnon. Finaalista tuli sangen huimia pisteitä, mm. yhdeltä osa-alueelta jopa 98/100. Kyllä kasvattajaa hymyilytti. Terho juoksi hienosti sekä alkuerän, että finaalin ja sai SA-tuloksen. Harryn kohtaloksi koitui yksin juokseminen alkuerässä, pienen miehen kiinnostus ja rohkeus ei riittänyt yksin koko radan juoksemiseen. Ensi kaudella jatketaan siis harjoituksia.
Keskareista voiton nappasi Jarco, Maria ajautui finaalissa väärälle juoksulinjalle ja hukkasi vieheen. Muuten molemmat juoksivat tosi hienosti.

KESKIKOKOISEN SILEÄKARVAISEN PORTUGALINPODENGON PENTUJA!!!


Pitkän hiljaiselon jälkeen on aika päivittää kuulumisia kun on tapahtunut paljon jänniä asioita...

Suomen ensimmäinen silukkikeskaripentue näki päivänvalon 10.11.2010. Pentuja syntyi yhteensä 7, joista 6 uroksia ja 1 narttu.

Pentueen vanhemmat:

Isä: FIN MVA, FIN KVA-m, PMV-09 CARAMELO

Emä: FIN MVA, V-09 GHAIA DA FLÔR D'ESTEVA


Molemmat vanhemmat tutkitusti terveet silmien ja polvien (0/0) osalta, emältä tutkittu myös lonkat (A/A) ja kyynärät (0/0).


Tarjolla loistavia harrastuskoiria aktiiviseen perheeseen. Molemmat vanhemmat toimivat sekä käytössä, että näytössä. Pentujen luovutus viikosta 2 lähtien.


Narttu sijoitetaan samoin yksi uros.

Lisätietoja Mimori 050 - 371 1875 / kennelcaramelon@gmail.com tai Susanna 045 - 311 89 75 / karppinens@gmail.com.

torstai 3. syyskuuta 2009

Pentunäyttely Tuomarinkylässä 9.8.

Ompas taas ollut hulinaa kun ei ole tännekään ehtinyt mitään päivittää. Ollaan nyt viimeiset viikot "rähjäännytty reissussa" ja nyt vihdoin alkaa toipumaan kesäpäivä, päänäyttely ja kitkemismaratonista.

Pentukarkeloihin tällä kertaa oli meiltä ilmoitettu Caro ja Harry. Vähän jännitti kun tuomarina oli jo kertaalleen nähty Raisa Savander ja viimeksi Caro oli saanut noottia hampeista.

No ensimmäisenä kehään singahti jälleen Harry. Harry oli jälleen vähän ujolla tuulella ja sen huomasi pöydällä. Kuitenkin saatiin KP ja matka jatkui ROP-kehään.

Caron vuoro tuli ja jännitin kovasti mitä tuomari tuumaisi hampeista. Viimeksi oli ehdottanut niiden katkaisemista kun eivät mahdu suuhun. Tällä kertaa hampaat olivat täysin kohdallaan ja tuomari totesikin niiden vaihtuneen hienosti. Carollekin siis KP, ja seuraksi Harrylle ROP-kehään.

Molemmat lapset esiintyivät hienosti, Caro liikkui paremmin, mutta silti ROP:n nappasi Harry. Caro siis VSP.

Ryhmäkehässä Harry oli aika väsynyt eikä kauheasti menestystä odotettu. Mutta niin vain sieltä rapsahti RYP-4. Hieno päivä jälleen.

Kuvia tulee myöhemmin.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Tuomarinkylän pentunäyttely 24.7. ja Eucanuba Show 26.7.

Perjantaina karavaanimme matkasi "kotinäyttelyyn" Tuomarinkylän vinttikoiraradalle. Mukana meillä oli englantilainen herrasmiehemme Harry sekä molemmat Carloksen likat Caro ja Siiri.
Tuomarina meillä oli tällä kertaa Hans Lehtinen.

Ensin kehän valtasi Harry Suskin johdolla. Herra oli jotenkin laiskalla tuulella, mutta niin vaan se tuli kehästä KP:n kanssa pihalle. Arvostelussa luki: "Hyvinkehittynyt pentu. Kaunis pää.Hyvä ilme. Hyvinkehittynyt runko. Saisi seistä paremmin edestä. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen karvapeite.

Harryn jälkeen kehään meni sitten tytöt, minä Siirin kanssa ja Suski Caron. Siiri ei ollenkaan halunnut liikkua kanssani joten siitä saimme noottia. Caro esiintyi ihan hienosti, joskaan ei halunnut seistä kunnolla, joten kumpikaan tytöistä ei Hansia miellyttänyt KP:n vertaa.

Tässä tyttösten arvostelut:

Siiri: "Sopivankokoinen pentu. Kaunis pitkä pää. Lyhyt rintakehä. Köyristää selkäänsä. Saisi käyttäytyä paremmin. Sopiva luusto"

Caro: " Hyvin hento, liian neliömäinen narttu, joka köyristää selkäänsä pahasti. Pää saisi olla voimakkaampi. Hyvä ilme. Liian hennot raajat".

Tässä kohtaa pitää olla erimieltä tuomarin kanssa ainakin Caron koosta. Se on toki vielä kesken kehityksen, kuten pennun pitääkin olla, mutta kooltaan se ei ole liian pieni eikä järjettömän hentoinen. Valitettavasti tuomaritkin on alkaneet tottua ylikokoisiin podengoihin, josta seuraa se, että oikeankokoiset pennut ja koirat tuomitaan liian pieniksi...

Muutenkin viime aikoina on yleinen linja pentunäyttelyissä ollut kauhean ankara. Siis monissa roduissa on kuullut, että tuomari ei ole antanut KP:ta koska pentu on ollut liian pentumainen.. Hei haloo... Pennun kuuluu olla pentumainen.. ;)


Sunnuntaina suuntasimme kohti Eucanuba Show:ta, jälleen Tuomarinkylään, jossa kehässä olisivat osaomistuskoirani Kira ja Sentti. Päivä oli lämmin ja kehässä oli hyvä tunnelma. Pieniä karkeita oli ilmoitettu 5 kpl: kaksi junnu-urosta, yksi valio uros, yksi nuorten luokan narttu sekä avoimen luokan narttu. Paikanpäällä huomasin, että kehässä olisi myös meidän Oliverin tytär, joka oli hakemassa viimeistä sertiään.

Ensimmäisenä oli kehässä Sentti, junnuissa yhdessä Väinön kanssa. Sentti esiintyi hienosti Virpin esittämänä. Olihan Hanna-Leena toiminut hyvänä coutsina ennen näyttelyä. Sentti sai luokkavoiton eri:llä ja niin jäätiin jännäämään PU-kehää.

Tässä Centro:



Ja kilpakumppanit Väinö ja Kaapo:



Nartuista ensin kehään meni Hanna-Leenan kanssa Kira. Kira on kehittynyt tosi paljon ja on todella kaunis rungoltaan. Liikkuu hienosti myös. Tässä likasta pari kuvaa. Kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta sentään jotain:




Oliverin Zippo-tyttökin esiintyi hienosti ja Kiran tavoin sai ERI:n. Zippo voitti tänään "karvan mitalla" ja niimpä ensimmäinen Oliverin jälkeläinen valioitui. =)

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Pentukarkeloissa

Ollaan käyty nyt Carloksen ipanoiden (Caro ja Siiri) sekä Harryn kanssa parissa pentukarkelossa.

Ensimmäisenä oli 12.7. vuorossa Riihimäki, jossa tuomarina Outi Piisi-Putta. Koirat saivat ihan mukavat arvostelut, mutta tuomarin mielestä ei olleet KP:n arvoisia kukaan. Tuloksena siis Siiri (Caramelon Best In Show) PEK-1; Caro (Caramelon Simply The Best) PEK-2 ja Harry (Hulmility King of Chaos) PEK-1.

Tuossa kuva Harrysta (lisää tuloo kun saadaan koneelle):


Vaikka sen kummempaa menestystä ei tullut, ollaan todella tyytyväisiä pentujen esiintymiseen. Kaikki olivat reippaita ja käyttäytyivät hienosti.

Seuraava koitos oli heti seuraavana viikonloppuna (18.7.) Heinolassa. Täällä paikalla Caro ja Harry ja tuomarina Iso-Britanniasta Chris Tomas. Tällä kertaa tuomari piti molemmista pennuista KP:n verran ja tulos oli siis Harry PEK-1, KP, ROP ja Caro PEK-1, KP, VSP. Harry pääsi ryhmässäkin finaaliin ja kuuden parhaan joukkoon, mutta sijoituksille pieni poika ei vielä yltänyt. Oli takana rankka päivä eikä esiintyminen oikein maistunut ryhmässä enää.

Harryn arvostelu: "Good head with correct muzzle. Good eye shape. Correct ear size. Good shoulder placement. Coarse coat. Good rear and tail. Moved well. Nice breed type. " eli "Hyvä pää ja oikea kuono. Hyvä silmien muoto. Oikea korvien koko. Hyvä olkavarsi. Karkea karva. Hyvä takaosa ja häntä. Liikkuu hyvin. Hieno rotutyyppi."

Caron arvostelu: "Good head type. Good overall conformation. Good front and rear. Would have preferred a harsher coat. Good tailset. Moved well" eli "Hyvä pään tyyppi. Hyvä yleisilme/rakenne. Hyvä etu-ja takaosa. Toivoisin karkeampaa karvaa. Hyvä hännänkiinnitys. Liikkuu hyvin."

Kuvia:


Heinolan jälkeen, heti seuraavana päivänä oli vuorossa Tuomarinkylän pentunäyttely, johon Raisa Savanderin arvosteltavaksi saapuivat Caro ja Harry. Molemmat esiintyivät todella hienosti, tuloksena rotukehästä Caro PEK-1 (KP jäi saamatta vielä vallattomien hampaitten takia) ja Harry PEK-1, KP, ROP.

Harryn arvostelu:"Erittäin viehättävä. 6 kk. Erittäin kaunis pää. Hyvät silmät. Hyvä kuono-osa. Purenta OK. Hyvä korva-asento, niska ja kaula. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Vahva selkä. Liikkuu kauniisti kaikilta osin. Erinomainen karvapeite. Hyvin lupaava".

Myös Caro esiintyi hienosti ja arvostelukin oli sen mukainen: "Hyvin miellyttävä pentu. Hyvä pää, silmät ja korvat. Valitettavasti alakulmahampaat ovat liian tiukassa. Hyvä niska ja kaula. Vahva selkä. Hyvät reidet ja polvet. Liikkuu mukavasti kaikilta osin. Karvapeite voisi olla karkeampi."

Oltiin siis todella tyytyväisiä hienojen lasten kehäkäyttäytymiseen. Molemmat olivat oikein reippaita ja ainakin omasta mielestäni kauniita katsella. =)
Tässä pari otosta penneleistä:





Harry tosin oli päättänyt järjestää vielä lisäjännitystä meille. Ryhmäkisaan valmistauduttiin samoin "läpijuoksu"-ajatuksin kuin podengojen kanssa yleensä voi valmistautua, mutta tänään oli toisin. Harry otettiin neljän parhaan sakkiin Alaskan malamuutin, samojedin sekä länsigöötanmaanpystykorvan kanssa. Ei meinattu uskaltaa edes kuunnella kun kuuluttaja alkoi sijoituksia kertomaan.. Olisiko Harry neljäs, kun tuli viimeisenä valituksi jatkoon... Näin ei käynyt vaan Harry oli lopulta RYP-2, mikä on todella hienosti pieneltä mieheltä vanhempien pentujen joukossa. Huonolle ei hävitty, sillä voittaja Alaskan malamuutti päätyi loppukarkeloissa sijalle BIS-2. Ryhmän kolmoseksi kiri samojedi ja neljännen paikan valtasi göötti.


Ei voi muuta kuin hymyillä onnellisena. Tässä vielä pari otosta hienosta pojasta pokaaleineen:


Meillä oli myös paikalla erinäinen lauma tsemppaajia ja seuralaisia. Kiitokset kaikille mukavasta päivästä ja seurasta!! =)

CENTRO poikkeuksellisesti paikallaan:


Kira on hyvinkoulutettu tullivirkailija/taskuvaras/rantapummi "En se mää ollu..." ;) :


Ja paikalla myös ihana Juuso, josta näköjään tuli häkkieläin hetkeksi:


Kiitokset myös Harryä kaikissa näyttelyissä handlanneelle Suskille... Olet huippu! =P

maanantai 6. heinäkuuta 2009

Carloksen eka nollarata!!!

Tänään oltiin taas Purina-arenalla möllikisoissa Carloksen kanssa. Mukana oli koko poppoo ja Olli otti tuntumaa harjoitusesteisiin. Intoa löytyi, vähän liikaakin, ja parin rallierikoiskokeen jälkeen totesin, että Olli ei ollut tänään kisavireessä kun "ei korvia, ei korvia"-meininki oli päällä.

Carloksen ilmoitin taas minimölleihin. Meitä oli tällä kertaa kisaamassa 41 parivaljakkoa ja rata oli aika monimutkainen möllirata. Ihanne aika oli 48 sec ja radan pituus 150 m. Oli paljon puuhattavaan ja pari ansaakin. Rataan tutustuessa olin varma, että jälleen menemme niistä muutamaan, mutta toisin kävi....

Radalle valmistautuessa, Carlos oli rauhallinen, melkein liiankin rauhallinen... Se vaan nuuskutteli maata ja veti tyttöjen luo.. Olin ihan varma, että mettään menee ja rytinällä.. Ei siis ollut paineita radalle lähtiessä lainkaan.

Ensimmäiset kaksi estettä ja sukellus putkeen sujui vauhdilla, ja sen jälkeen oli oikeastaan radan haasteellisin osuus, eli kolme hyppyä jokainen vähän eri puolilta ja suunnasta. Tässä kohtaa meillä tuhriintui aikaa kun ei oikein heti ymmärretty toisiamme Carloksen kanssa, mutta virheitä ei tullut. Loppu osuus radasta meni siististi. Olin varma, että ainakin jotain virheitä meille tuli, mutta upea rata se kuitenkin oli ja olin erittäin tyytyväinen Carloksen suoritukseen.

Sitten kun tulokset tulivat, niin varsinainen pommi tuli.. Olimme tulleet sijalle 9 / 41 ja ratavirheiden kohdalla oli pyöreä NOLLA!!!! Aikavirhepisteitä meille kuitenkin tuli kun keskiesteillä tapahtuneen hidastelun vuoksi aikamme oli 50 sec paikkeilla. Mutta kyllä meikä oli yhtä hymyä kun astelin ilmoitustaululta autolle.

Tuossa video Carloksen hienosta menosta: