Tuomarinkylän pentunäyttely 24.7. ja Eucanuba Show 26.7.

Perjantaina karavaanimme matkasi "kotinäyttelyyn" Tuomarinkylän vinttikoiraradalle. Mukana meillä oli englantilainen herrasmiehemme Harry sekä molemmat Carloksen likat Caro ja Siiri.
Tuomarina meillä oli tällä kertaa Hans Lehtinen.

Ensin kehän valtasi Harry Suskin johdolla. Herra oli jotenkin laiskalla tuulella, mutta niin vaan se tuli kehästä KP:n kanssa pihalle. Arvostelussa luki: "Hyvinkehittynyt pentu. Kaunis pää.Hyvä ilme. Hyvinkehittynyt runko. Saisi seistä paremmin edestä. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen karvapeite.

Harryn jälkeen kehään meni sitten tytöt, minä Siirin kanssa ja Suski Caron. Siiri ei ollenkaan halunnut liikkua kanssani joten siitä saimme noottia. Caro esiintyi ihan hienosti, joskaan ei halunnut seistä kunnolla, joten kumpikaan tytöistä ei Hansia miellyttänyt KP:n vertaa.

Tässä tyttösten arvostelut:

Siiri: "Sopivankokoinen pentu. Kaunis pitkä pää. Lyhyt rintakehä. Köyristää selkäänsä. Saisi käyttäytyä paremmin. Sopiva luusto"

Caro: " Hyvin hento, liian neliömäinen narttu, joka köyristää selkäänsä pahasti. Pää saisi olla voimakkaampi. Hyvä ilme. Liian hennot raajat".

Tässä kohtaa pitää olla erimieltä tuomarin kanssa ainakin Caron koosta. Se on toki vielä kesken kehityksen, kuten pennun pitääkin olla, mutta kooltaan se ei ole liian pieni eikä järjettömän hentoinen. Valitettavasti tuomaritkin on alkaneet tottua ylikokoisiin podengoihin, josta seuraa se, että oikeankokoiset pennut ja koirat tuomitaan liian pieniksi...

Muutenkin viime aikoina on yleinen linja pentunäyttelyissä ollut kauhean ankara. Siis monissa roduissa on kuullut, että tuomari ei ole antanut KP:ta koska pentu on ollut liian pentumainen.. Hei haloo... Pennun kuuluu olla pentumainen.. ;)


Sunnuntaina suuntasimme kohti Eucanuba Show:ta, jälleen Tuomarinkylään, jossa kehässä olisivat osaomistuskoirani Kira ja Sentti. Päivä oli lämmin ja kehässä oli hyvä tunnelma. Pieniä karkeita oli ilmoitettu 5 kpl: kaksi junnu-urosta, yksi valio uros, yksi nuorten luokan narttu sekä avoimen luokan narttu. Paikanpäällä huomasin, että kehässä olisi myös meidän Oliverin tytär, joka oli hakemassa viimeistä sertiään.

Ensimmäisenä oli kehässä Sentti, junnuissa yhdessä Väinön kanssa. Sentti esiintyi hienosti Virpin esittämänä. Olihan Hanna-Leena toiminut hyvänä coutsina ennen näyttelyä. Sentti sai luokkavoiton eri:llä ja niin jäätiin jännäämään PU-kehää.

Tässä Centro:



Ja kilpakumppanit Väinö ja Kaapo:



Nartuista ensin kehään meni Hanna-Leenan kanssa Kira. Kira on kehittynyt tosi paljon ja on todella kaunis rungoltaan. Liikkuu hienosti myös. Tässä likasta pari kuvaa. Kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta sentään jotain:




Oliverin Zippo-tyttökin esiintyi hienosti ja Kiran tavoin sai ERI:n. Zippo voitti tänään "karvan mitalla" ja niimpä ensimmäinen Oliverin jälkeläinen valioitui. =)

Pentukarkeloissa

Ollaan käyty nyt Carloksen ipanoiden (Caro ja Siiri) sekä Harryn kanssa parissa pentukarkelossa.

Ensimmäisenä oli 12.7. vuorossa Riihimäki, jossa tuomarina Outi Piisi-Putta. Koirat saivat ihan mukavat arvostelut, mutta tuomarin mielestä ei olleet KP:n arvoisia kukaan. Tuloksena siis Siiri (Caramelon Best In Show) PEK-1; Caro (Caramelon Simply The Best) PEK-2 ja Harry (Hulmility King of Chaos) PEK-1.

Tuossa kuva Harrysta (lisää tuloo kun saadaan koneelle):


Vaikka sen kummempaa menestystä ei tullut, ollaan todella tyytyväisiä pentujen esiintymiseen. Kaikki olivat reippaita ja käyttäytyivät hienosti.

Seuraava koitos oli heti seuraavana viikonloppuna (18.7.) Heinolassa. Täällä paikalla Caro ja Harry ja tuomarina Iso-Britanniasta Chris Tomas. Tällä kertaa tuomari piti molemmista pennuista KP:n verran ja tulos oli siis Harry PEK-1, KP, ROP ja Caro PEK-1, KP, VSP. Harry pääsi ryhmässäkin finaaliin ja kuuden parhaan joukkoon, mutta sijoituksille pieni poika ei vielä yltänyt. Oli takana rankka päivä eikä esiintyminen oikein maistunut ryhmässä enää.

Harryn arvostelu: "Good head with correct muzzle. Good eye shape. Correct ear size. Good shoulder placement. Coarse coat. Good rear and tail. Moved well. Nice breed type. " eli "Hyvä pää ja oikea kuono. Hyvä silmien muoto. Oikea korvien koko. Hyvä olkavarsi. Karkea karva. Hyvä takaosa ja häntä. Liikkuu hyvin. Hieno rotutyyppi."

Caron arvostelu: "Good head type. Good overall conformation. Good front and rear. Would have preferred a harsher coat. Good tailset. Moved well" eli "Hyvä pään tyyppi. Hyvä yleisilme/rakenne. Hyvä etu-ja takaosa. Toivoisin karkeampaa karvaa. Hyvä hännänkiinnitys. Liikkuu hyvin."

Kuvia:


Heinolan jälkeen, heti seuraavana päivänä oli vuorossa Tuomarinkylän pentunäyttely, johon Raisa Savanderin arvosteltavaksi saapuivat Caro ja Harry. Molemmat esiintyivät todella hienosti, tuloksena rotukehästä Caro PEK-1 (KP jäi saamatta vielä vallattomien hampaitten takia) ja Harry PEK-1, KP, ROP.

Harryn arvostelu:"Erittäin viehättävä. 6 kk. Erittäin kaunis pää. Hyvät silmät. Hyvä kuono-osa. Purenta OK. Hyvä korva-asento, niska ja kaula. Hyvät kulmaukset edessä ja takana. Vahva selkä. Liikkuu kauniisti kaikilta osin. Erinomainen karvapeite. Hyvin lupaava".

Myös Caro esiintyi hienosti ja arvostelukin oli sen mukainen: "Hyvin miellyttävä pentu. Hyvä pää, silmät ja korvat. Valitettavasti alakulmahampaat ovat liian tiukassa. Hyvä niska ja kaula. Vahva selkä. Hyvät reidet ja polvet. Liikkuu mukavasti kaikilta osin. Karvapeite voisi olla karkeampi."

Oltiin siis todella tyytyväisiä hienojen lasten kehäkäyttäytymiseen. Molemmat olivat oikein reippaita ja ainakin omasta mielestäni kauniita katsella. =)
Tässä pari otosta penneleistä:





Harry tosin oli päättänyt järjestää vielä lisäjännitystä meille. Ryhmäkisaan valmistauduttiin samoin "läpijuoksu"-ajatuksin kuin podengojen kanssa yleensä voi valmistautua, mutta tänään oli toisin. Harry otettiin neljän parhaan sakkiin Alaskan malamuutin, samojedin sekä länsigöötanmaanpystykorvan kanssa. Ei meinattu uskaltaa edes kuunnella kun kuuluttaja alkoi sijoituksia kertomaan.. Olisiko Harry neljäs, kun tuli viimeisenä valituksi jatkoon... Näin ei käynyt vaan Harry oli lopulta RYP-2, mikä on todella hienosti pieneltä mieheltä vanhempien pentujen joukossa. Huonolle ei hävitty, sillä voittaja Alaskan malamuutti päätyi loppukarkeloissa sijalle BIS-2. Ryhmän kolmoseksi kiri samojedi ja neljännen paikan valtasi göötti.


Ei voi muuta kuin hymyillä onnellisena. Tässä vielä pari otosta hienosta pojasta pokaaleineen:


Meillä oli myös paikalla erinäinen lauma tsemppaajia ja seuralaisia. Kiitokset kaikille mukavasta päivästä ja seurasta!! =)

CENTRO poikkeuksellisesti paikallaan:


Kira on hyvinkoulutettu tullivirkailija/taskuvaras/rantapummi "En se mää ollu..." ;) :


Ja paikalla myös ihana Juuso, josta näköjään tuli häkkieläin hetkeksi:


Kiitokset myös Harryä kaikissa näyttelyissä handlanneelle Suskille... Olet huippu! =P

Carloksen eka nollarata!!!

Tänään oltiin taas Purina-arenalla möllikisoissa Carloksen kanssa. Mukana oli koko poppoo ja Olli otti tuntumaa harjoitusesteisiin. Intoa löytyi, vähän liikaakin, ja parin rallierikoiskokeen jälkeen totesin, että Olli ei ollut tänään kisavireessä kun "ei korvia, ei korvia"-meininki oli päällä.

Carloksen ilmoitin taas minimölleihin. Meitä oli tällä kertaa kisaamassa 41 parivaljakkoa ja rata oli aika monimutkainen möllirata. Ihanne aika oli 48 sec ja radan pituus 150 m. Oli paljon puuhattavaan ja pari ansaakin. Rataan tutustuessa olin varma, että jälleen menemme niistä muutamaan, mutta toisin kävi....

Radalle valmistautuessa, Carlos oli rauhallinen, melkein liiankin rauhallinen... Se vaan nuuskutteli maata ja veti tyttöjen luo.. Olin ihan varma, että mettään menee ja rytinällä.. Ei siis ollut paineita radalle lähtiessä lainkaan.

Ensimmäiset kaksi estettä ja sukellus putkeen sujui vauhdilla, ja sen jälkeen oli oikeastaan radan haasteellisin osuus, eli kolme hyppyä jokainen vähän eri puolilta ja suunnasta. Tässä kohtaa meillä tuhriintui aikaa kun ei oikein heti ymmärretty toisiamme Carloksen kanssa, mutta virheitä ei tullut. Loppu osuus radasta meni siististi. Olin varma, että ainakin jotain virheitä meille tuli, mutta upea rata se kuitenkin oli ja olin erittäin tyytyväinen Carloksen suoritukseen.

Sitten kun tulokset tulivat, niin varsinainen pommi tuli.. Olimme tulleet sijalle 9 / 41 ja ratavirheiden kohdalla oli pyöreä NOLLA!!!! Aikavirhepisteitä meille kuitenkin tuli kun keskiesteillä tapahtuneen hidastelun vuoksi aikamme oli 50 sec paikkeilla. Mutta kyllä meikä oli yhtä hymyä kun astelin ilmoitustaululta autolle.

Tuossa video Carloksen hienosta menosta:

Jarkin ekat ratakisat

Oltiin tänään Tuomarinkartanon vinttikoirakeskusksessa ratakisoissa Jarkon kanssa. Kisa oli Jarkon ensimmäinen ratakisa, tosin kerran aiemmin oltiin ilmoittauduttu, mutta kisa keskeytettiin silloin ennen meidän vuoroa rankan sateen ja sen aiheuttaman liukastumis- ja loukkaantumisvaaran takia.

Tänään Jarkon pariksi juoksemaan tuli viehkeä karkeakarvainen keskarineito Carrie (Vehkakallion Charlotta). Kisat alkoivat lääkärintarkastuksella klo 1030. Kisat itsessään alkoivat klo 12 ja meillä oli lähtö 42, joten saimme muutaman tunnin odotella ja nauttia kisatunnelmasta.

Tällä kertaa podengolähtö oli laitettu myös toto-lähdöksi, jossa sai veikata voittajaa. Tottakai piti podengolähdön totoamista kannattaa ja koittaa onneaan, joten kävimme laittamassa Jarkille lapun. Tuloksena tästä oli paketti Royal Canin- kakkapusseja kotelon kera sekä hieno Hackmanin juustohöylä. =)

Kun Jarkon ja Carrien lähtö lähestyi alkoi vatsassani olemaan enemmän perhosia. Mietin, että miten ihmeessä saan Jarkon kiinni kun sillä on ollut taipumusta karata ja kiusotella kiinniotettaessa.

Koirat kopitettiin ja lähtölupa saatiin. Jarkki ja Carrie ampaisivat matkaan ja juoksu sujui hyvin. Matkan pituus oli tällä kertaa 480 m. Olin valmiiksi odottamassa Jarkkoa kohdassa, jossa viehe pysähtyisi, mikä meinasi koitua virheeksi. Pitkällä matkalla koirat kun juoksevat ensin kerran tämän kohdan ohi ja vasta seuraavalla kierroksella pysähtyvät siihen. Jarkko kuitenkin jotenkin havaitsi minut tässä kohtaa ja sadasosasekunnin ajan näytti siltä, että Jarkko keskeyttäisi ja tulisi moikkaamaan mammaa, mutta onneksi viehe vei mielenkiintoisuudessa voiton. Jopa vieheen vetäjä mainitsi juoksun jälkeen asiasta.

Matka kuitenkin jatkui mammasta huolimatta ja molemmat koirat pääsivät maaliin. Jarkko ensin ja Carrie hetken päästä. Jarkon voittoaika oli 40,75 s. mikä oli podengojen rataennätys Tuomarinkylän radalla. Aika hyvin ensikertalaiselta.

Sertejä podengot eivät vielä voi radalta saada eivätkä valioituakaan, vaikka niillä kilpailuoikeudet onkin, sillä niille ei ole juostu vertailuaikoja käyttövalioaikaa varten. Niitä nyt sitten keskariporukalla koitetaan juoksennella ja saada kerättyä. Voi hyvin olla, että nämä nyt kisaavat eivät ikänään tule juoksemaan serteistä, mutta tehdään työtä nyt ainakin tulevia sukupolvia varten. Aika näyttää ja innostus kuinka pitkään käyttövalioaikojen aikaasaaminen kestää. Me ainakin oman poppoon puolesta teemme asian eteen niin paljon kuin mahdollista on.

Saimme siis tänään nauttia menestyksestä ja hyvästä ilmasta. Seuraava ratakisa on samassa paikassa parin viikon kuluttua eli keskiviikkona 15.7. Sen jälkeen Jarkko jääkin näyttely ja juoksutauolle ja palaa kehään ja maastoradalle vasta Mustialassa 15.-16.8.

Harryn ensimmäinen Match Show / Harry's First Match Show

Eilen illalla pakkasimme koirat autoon ja suuntasimme kohti Petikkoa ja Harryn ensimmäistä Match Showta. Poika on kotiutunut sen verran hyvin, että päätimme kokeilla miten näyttelyissä oleminen sujuu. / Yesterday we packed our podengos in the car and drove to Petikko and Harry's first Match Show. Potter has been adapting so well to his new environment that we dared to try how he takes the shows.

Aluksi vähän jännitti kun paikalla oli niin paljon erilaisia koiria ja ihmisiä, mutta hetken päästä Harry istuskeli jo ihan lunkisti omalla tuolilla Carloksen vieressä. Lihapullat ja grillattu makkara maistuivat hyvälle ja oli mukava seurailla muita koiria ja touhuta vähän itsekin. / At first Harry was a little worried about all the people and dogs of different breeds that were around us but in a moment, following Carlos' example, he was laying on the ground relaxed. We also had our picnic supplies with us - meatballs and saussage - and that lightened our dog's day. =)

Kehään pääseminen kesti tovin, tuolla kun ei ollut erikseen pentujen kehää vaan kaikki urokset ja nartut olivat yhtä aikaa kehässä. Harry taisi vähän väsyä odotteluun ja meinasi sanoa, ettei liiku mihinkään. Vähän heräteltiin poikaa ja sitten mentiin kehään. Liikkuminen ja seisominen sujuivat mallikkaasti, mutta tuomari täti ei ollut kiva. Hyvä kokemus se kuitenkin oli pienelle ensikertalaiselle. Eikä enempää voi vaatiakaan maassa kolme päivää vasta viettäneeltä lapsukaiselta. / It took a while to get to the ring since there weren't, as normally is, a separate ring for the puppies. All males (and females) were together. Harry was nro 42, so we had to wait quite a long time. That might be one reason for the little reluctance of Harry to be touched by the judge. We did not want to tease Harry so we just walked in the ring for a moment and then went to a nice park to run free. I was really happy about the way Harry presented himself in the ring. Some more practice and he is ready to mesmerise all the judges as he has already done to me..

Pari kuvaa / Some pictures:

Tuossa lyhyt video Potterista kehässä / A short video of Potter in the ring:

Mölliagissa Carloksen kanssa

Oltiin Carloksen kanssa keskiviikkona agilityn möllikisoissa. Paikalla oli porukkaa todella paljon ja kello oli yli 22 kun päästiin odottelun jälkeen radalle..




Carloksella oli odottelusta huolimatta meno päällä ja se oli todella hyvällä tuulella. Ohjaaja sen sijaan oli aivan kuutamolla. Mutta kivaa oli kuitenkin. Ja se on pääasia. Tuossa video, josta voipi seurata meidän menoa...

Tuomarikin oli tykännyt kovasti pienestä energiapakkauksestamme.. Oli sanonut toimitsijalle, että hänkin haluaa tuollaisen.. =)

Harri kotiutuu

Nyt on Harri ollut kolme päivää kotona ja on mukana porukassa täysin... Touhuaa muiden mukana ja ottaa mallia ja oppii. Tänään oppi tulemaan "tietokoneelle", eli tietokonetuoliin istumaan selän taakse. Oli nähnyt Carloksen tekevän niin, joten ilmeisesti meinasi, että tietokoneilu kuuluu olennaisena osana pienen pojan päivätoimintaan.

Iltasella mennään käymään Match Showssa Harrin kanssa vähän tutustumassa näyttelytouhuihin. Koitetaan saada sieltäkin kuvamateriaalia.

Tässä pari kuvaa Harrista Englannissa:

Harri ja sisko Holly ja Hartsa ulkoilemassa:

Tässä muutama kuva Harrista Suomessa:
Perhepotretti (Potter, Rumppis, Carlos ja Omppu):

Agilitykisoissa turistina:

Niityllä kirmailua Martan kanssa:

Porukassa niityllä:

Koirapuistoilua: